Suomalaisten metsäyritysten vertailu



Metsäteollisuus on Suomen talouden kannalta merkittävä toimiala, kun 20 % vientituloista tulee puutuotteista. Metsäteollisuuden yritykset ovat myös merkittäviä työllistäjiä, kun työntekijöitä alalla on noin 42 000 henkilöä. Vaikka metsäteollisuuden osuus Suomen taloudesta onkin pienentynyt merkittävästi 1960-luvulta, niin on se edelleen yksi Suomen viennin tukipilareista. Metsäteollisuuden tuotteet painottuvat viiteen eri kategoriaan, jotka ovat: paperi, kartonki, sellu, havusahatavara ja vaneri. Merkittävimmät tuoteryhmät ovat paperi, sellu ja havusahatavara. Suomessa on kolme suurta metsäteollisuuden yritystä, jotka ovat Metsä Board, Stora Enso ja UPM Kymmene. Tässä kirjoituksessa perehdytään näihin kaikkiin kolmeen yhtiöön ja koitetaan löytää niistä laadukkain kohde nykyisellä arvostuksella. Aloitetaan kuitenkin tutustumalla ensiksi yrityksiin yksitellen ja vedetään tämän jälkeen kaikki yhteen vertailuun.

Metsä Board

Metsä Board on perustettu 1986, jolloin se tunnettiin vielä nimellä Metsä-Serla Oy. Metsä-Serlan jälkeen se vaihtoi nimensä 2001 M-real Oyksi. Metsä Boardiksi nimi vaihtui 2012. Merkittäväksi tapahtumaksi voisi laskea vuoden 2014, jolloin Metsä Board luopui kokonaan paperinvalmistuksesta ja keskittyi kartonkien valmistukseen. Metsä Boardilla on tuotantolaitoksia Kemissä, Äänekoskella, Kaskisella, Kyrossa, Takossa, Simpeleessä, Joutsenolla ja Husumissa (Ruotsi). Metsä Board valmistaa kartonkituotteita, jotka jakautuvat kuuteen eri alaluokkaan: taivekartonki (FBB), tarjoilupakkauskartonki (FSB), päällystetty valkoinen kraftlaineri (WKL), päällystämätön valkoinen kraftlaineri (WKL), muut ensikuitupohjaiset kotelokartongit sekä kierrätyskuitupohjaiset kotelokartongit. Yritys toimittaa kartonkeja ympäri maailmaa Yhdysvaltojen ollessa suurin yksittäinen markkina-alue (23 %). 70 % liikevaihdosta menee Eurooppaan, Lähi-Itään ja Afrikkaan (EMEA) ja loput 5 % Aasiaan ja Tyynenmeren alueelle (APAC).

Kartonkien kulutus on merkittävässä kasvussa ja sitä tukee verkkokaupan yleistyminen. Muovista on nyt myös lähiaikoina tehty pahis, joka saattaa johtaa kartonkituotteiden kulutuksen kasvuun. Metsä Boardin liikevaihto on ollut kasvussa viimeiset kolme vuotta ja samaan aikaan liikevoitto on yli kaksinkertaistunut.

Oman pääoman tuotto on noussut kunnioittavasti jo kaksi vuotta. Yrityksen velkaisuus on laskenut kolmatta vuotta peräkkäin ollen varsin alhainen metsäteollisuuden yritykselle. Osinkokin on kasvanut viimeiset viisi vuotta putkeen ollen noin 2.5 kertainen alkutilanteeseen nähden (2014). Metsä Board näyttää olevan varsin kovassa tuloskunnossa tällä hetkellä. Alla vielä taulukko, josta käy ilmi yrityksen tunnusluvut edelliseltä viideltä vuodelta.

Metsä Board
Yksikkö
2018
2017
2016
2015
2014







Turnover
Me
1944,1
1848,6
1720,3
2 007,5
2 008,4
-change
%
5,2
7,5
-14,3
0,0
-0,5







EBIT
Me
246,3
207,1
132,3
199,0
116,5
-of turnover
%
12,7
11,2
7,7
9,9
5,8







Earnings
Me
203,4
150,5
90,4
137,3
68,5
-of turnover
%
10,5
8,1
5,3
6,8
3,4







ROE
%
16,3
13,6
8,7
12,9
8,1
ROI
%
14,0
11,2
8,1
11,3
7,7
Gearing
%
25,0
31,0
44,0
32,0
81,0
Equity ratio
%
58
52,6
48,2
46,5
39,2
B (equity/share)
Eur
3,72
3,28
2,96
2,89
2,56
P/B

1,4
2,2
2,0
1,9
2,3







EPS
Eur
0,57
0,39
0,26
0,39
0,21
Divident
Eur
0,29
0,21
0,19
0,17
0,12
Divident/earnings
%
50,9
53,8
73,1
43,6
57,1







Balance sheet
Me
2284,2
2226,1
2 194,2
2 220,1
2 148,8
Long-Depts
Me
342,4
534,5
469,0
611,3
580,8
L-Depts/Earnings
years
1,7
3,6
5,2
4,5
8,5
Turnover/balance
%
85
83
78
90
93







Cash Flow (oper.)
Me
150,9
236,3
77,0
246,7
198,2
Free Cash Flow
Me
95,1
175,8
-66,2
39,6
201,7







Shares
1 000
355 513
355 513
355 513
328 166
328 166
Share price
Eur
5,23
7,14
5,85
5,42
5,82
Market value
Me
1 859,3
2 538,4
2 079,7
1 778,7
1 909,9
P/E
%
9,2
18,3
22,5
13,9
27,7
Divident earnings
%
5,5
2,9
3,2
3,1
2,1

Stora Enso


Stora Enso on suomalais-ruotsalainen metsäyritys, joka syntyi yhdistymisen johdosta vuonna 1998. Stora Enso on yksi maailman suurimmista painopaperin valmistajista. Stora Enson liikevaihdosta 73 % menee Eurooppaan, 18 % Aasiaan sekä Tyynenmeren alueelle ja loput jakautuvat Amerikoiden ja muiden kesken. Yrityksen tuotteet jakautuvat viiteen kategoriaan, jotka ovat: Consumer Board, Packaging Solutions, Biomaterials, Wood Products ja Paper. Paperivalmisteet on suurin kategoria ollen 29 % koko liikevaihdosta. Toiseksi suurinta kategoriaa edustaa Consumer Board (25 %), joihin kuuluvat erilaiset neste- ja elintarvikepakkaukset. Paperinvalmistus on merkittävä osa Stora Enson liiketoimintaa ja se on valitettavasti myös n. 5 % vuosivauhtia laskeva toimiala. Kasvua onkin haettu aaltopahvipakkausten ja kuluttajapakkausten valmistuksesta, joiden kysyntä on ollut maailmanlaajuisesti kasvussa. Stora Enso on myös lähtenyt tekemään yhteistyötä Ikean ja H&M kanssa TreeToTextile yhteisyritykseen, jonka tarkoituksena on valmistaa uusia tekstiilikuituja vastuullisesti selluloosasta.

Stora Enson liikevaihto on ollut kasvun uralla kolme vuotta, jonka aikana tulos on yli kaksinkertaistunut. Oman pääoman tuottokin on kasvanut merkittävästi. Velkaisuus on myös Stora Ensonkin osalla laskenut mallikkaasti jokaisena vuotena. Osinko on ollut kasvu-uralla viisi vuotta ja se on nykyiseen tuloksentekoon suhteutettuna kestävällä pohjalla. Stora Enso on kovassa tuloksenteko kunnossa tällä hetkellä. Alla vielä taulukko, jossa on yrityksen tunnusluvut viimeiseltä viideltä vuodelta.

StoraEnso
Yksikkö
2018
2017
2016
2015
2014







Turnover
Me
10486
10045
9802,0
10 040,0
10 213,0
-change
%
4,4
2,5
-2,4
-1,7
-3,1







EBIT
Me
1390
904
783,0
1 059,0
400,0
-of turnover
%
13,3
9,0
8,0
10,5
3,9







Earnings
Me
988
614
407,0
783,0
90,0
-of turnover
%
9,4
6,1
4,2
7,8
0,9







ROE
%
15,5
10,3
7,2
14,6
1,7
ROI
%
15,5
11,9
10,2
10,6
9,5
Gearing
%
31,0
38,0
47,0
60,0
65,0
B /equity/share)
Eur
8,51
7,62
7,36
6,83
6,43
P/B

1,2
1,7
1,4
1,0
1,4







EPS
Eur
1,28
0,79
0,59
1,02
0,13
Divident
Eur
0,50
0,41
0,37
0,33
0,30
Divident/earnings
%
39,1
51,9
62,7
32,4
230,8







Balance sheet
Me
12849,0
11770,0
12 326,0
12 361,0
12 847,0
Long-Depts
Me
2265,0
2046,0
2655,0
3 342,0
3 530,0
L-Depts/Earnings
years
2,3
3,3
6,5
4,3
39,2
Turnover/balance
%
82
85
80
81
79







Cash Flow (oper.)
Me
1092
1202
1360
1216
888
Free Cash Flow
Me
595
506
906
267
142







Shares
1 000
788 620
788 620
788 620
789 538
789 538
Share price
Eur
10,09
13,20
10,40
7,07
9,17
Market value
Me
7 957,2
10 409,8
8 201,6
5 582,0
7 236,1
P/E
%
7,9
16,7
17,6
6,9
70,5
Divident earnings
%
5,0
3,1
3,6
4,7
3,3

UPM Kymmene


UPM kymmene liikevaihto jakautuu pääasiallisesti seitsämään eri kategoriaan, jotka ovat: Communication Papers (40 %), Biorefining (25 %), Raflatac (13 %), Specialty Papers (12 %), Plywood (4 %), Energy (3 %) ja muut (3 %). Markkina-alueista tärkein on Eurooppa (62 %), jota seuraavat Aasia (20 %), Pohjois-Amerikka (12 %) ja muu maailma (6 %). Yrityksellä on 54 tuotantolaitosta 12 eri maassa. UPM Biorefining on merkittävin ja paras katteisin osa alue yrityksen eri toiminnoista. Biorefining koostuu saha-, biopolttoaine- ja selluliiketoiminnasta. Tuotteisiin kuuluvat mm. erikoispaperit, pehmopaperit ja pakkauskartongit. Toiseksi suurinta katetta raksuttaa Raflatac, joka koostuu erilaisista tarralaminaateista elintarvike-, juoma-, hygienia- ja lääketeollisuuden tarpeisiin.

UPM Kymmene liikevaihto on pysynyt lähes muuttumattomana viimeistä kolme vuotta, mutta samalla liikevoitto on noin 1.5 kertaistunut. Oman pääoman tuottokin on ollut kasvun uralla, mutta Stora Ensoa ja Metsä Boardia vastaaviin lukemiin ei ole päästy. UPM Kymmene on harvinainen metsäyritys, koska sillä on negatiivinen nettovelallisuus (=rahaa enemmän kuin velkaa). Osinkoa on maksettu viimeiset viisi vuotta joka vuosi enemmän ja sen osuus nykyisestä tuloksesta on kestävällä pohjalla. Alla taulukko, jossa on yrityksen tunnusluvut viimeiseltä viideltä vuodelta.

UPM-Kymmene
 Yksikkö
2018
2017
2016
2015
2014







Turnover
Me
10483
10010
9812,0
10 138,0
9 868,0
-change
%
4,7
2,0
-3,2
2,7
-1,9







EBIT
Me
1895
1259
1135,0
1 142,0
674,0
-of turnover
%
18,1
12,6
11,6
11,3
6,8







Earnings
Me
1496
974
880,0
916,0
512,0
-of turnover
%
14,3
9,7
9,0
9,0
5,2







ROE
%
12,9
11,5
10,9
11,9
6,9
ROI
%
14,6
12,5
10,5
10,3
6,5
Gearing
%
-3,0
2,0
14,0
26,0
32,0
Equity ratio
%
-17,0
66,6
59,4
56,1
52,7
B (equity/share)
Eur
18,36
16,24
15,43
14,89
14,02
P/B

1,2
1,6
1,5
1,1
1,3







EPS
Eur
2,80
1,82
1,65
1,72
0,96
Dividend
Eur
1,30
1,15
0,95
0,75
0,70
Dividend/earnings
%
46,4
63,2
57,6
43,6
72,9







Balance sheet
Me
13996
13067
13 911,0
14 139,0
14 195,0
Long-Depts
Me
753
789
1835,0
2 797,0
3 058,0
L-Depts/Earnings
years
0,5
0,8
2,1
3,1
6,0
Turnover/balance
%
75
77
71
72
70







Cash Flow (oper.)
Me
1391
1558
1686,0
1 185,0
1 241,0
Free Cash Flow
Me
1131
1336
1424,0
793,0
994,0







Shares
1 000
533 324
533 736
533 736
533 736
533 736
Share price
Eur
22,06
25,91
23,30
16,05
17,90
Market value
Me
11 765,1
13 829,1
12 436,0
8 566,5
9 553,9
P/E
%
7,9
14,2
14,1
9,3
18,6
Divident earnings
%
5,9
4,4
4,1
4,7
3,9

Vertailu

Jokainen vertailussa oleva yritys vaikuttaa edullisesti hinnoiteltuna nykyiseen hintaansa verrattuna. Metsäyhtiöt mielletään tavallisesti syklisiksi yrityksiksi, jonka vuoksi osakkeiden arvostus saattaa muuttua paljonkin lyhyellä aikavälillä. Lähteestä riippuen metsäyrityksen sykliksi ajatellaan n. 7-10 vuotta. Tällä hetkellä metsäyritysten mielletään nauttivan syklin huipusta.

Olen kerännyt alla olevaan taulukkoon yritysten osakkeiden arvostuksen viimeiseltä viideltä vuodelta. Osakekurssit ovat jokaisen yrityksen kohdalla noussut merkittävästi tutkitun ajanjakson aikana, vaikka 2018 lopun tasokorjaus hieman laskikin jokaisen yrityksen arvostusta. Jokaisen osakkeen arvostus on kuitenkin jonkin verran toipunut tasokorjauksesta tähän päivään mennessä.

Yritys
Osakkeen arvostus ajankohtana
25.3.2019
31.12.2018
31.12.2017
31.12.2016
31.12.2015
31.12.2014
Metsä Board
5,54 €
5,23 €
7,14 €
6,79 €
6,73 €
4,40 €
Stora Enso
10,59 €
10,21 €
13,22 €
10,21 €
8,39 €
7,53 €
UPM-Kymmene
25,41 €
22,06 €
25,91 €
23,34 €
17,03 €
13,77 €

Aloitin vertaamalla jokaisen kolmen yrityksen tunnuslukuja kuluvan vuoden (2018), 3 vuoden keskiarvon ja 5 vuoden keskiarvon perusteella. Nämä tulokset ovat nähtävissä alla olevasta taulukosta (klikkaa kuva isommaksi).



Tutkittujen tunnuslukujen perusteella jokainen kolmesta yrityksestä vaikuttaa varsin kohtuullisesti hinnoitellulta. Jokaisella yrityksellä on oman pääoman tuotto kasvanut viiden vuoden aikana kohisten. Korkea oman pääoman tuotto kuvaa yleensä sitä, että yrityksellä on markkinaetu, jonka avulla se voi nostaa hintojaan riippumatta muiden alan yritysten kehityksestä. Alla olevassa kuvassa on vertailtu yritysten oman pääoman tuottoa toisiinsa.



Vuodesta toiseen parasta oman pääoman tuottoa on nakutellut Metsä Board. Kaikkien yritysten kohdalla oman pääoman tuotto on kuitenkin kasvanut tarkasteluajankohtana.
Nettovelkaantumisaste on yksi seuratuimmista tunnusluvuista, joka kuvaa yrityksen liikkumavaraa uusien toimintojen ostamiseen sekä investointien tekemiseen. Rahoituskustannukset ovat myös sitä edullisempia, mitä vähemmän velkaisesta yrityksestä on kyse. Alla olevassa kuvassa on vertailtu yritysten nettovelkaantumisastetta toisiinsa.


Kaikkien yritysten nettovelkaantumisaste on ollut laskeva ja tällä hetkellä hyvällä tasolla. Täysin nettovelaton on UPM Kymmene, jolla on taantuman tullessa paljon varallisuutta selviytyä sen yli.

Jokaisen metsäyrityksen kohdalla arvostus on laskenut vuoden 2018 aikana vaikka tulos ja muut tunnusluvut ovat parantuneet. Osakemarkkinoilla on tapana hinnoitella tapahtumia 1-2 vuotta aikaisemmin, joka voisi viitata siihen, että metsäyritysten sykli vaihtuu pian laskevaksi. Osakkeiden P/E-luku on jokaisen yrityksen kohdilla alhaisimmillaan pitkään aikaan. Tunnuslukujen ja arvostuksen valossa on helposti tunnistettavissa metsäyritysten syklinhuippu. Syklin huiput kestävät pääasiallisesti vain pari vuotta, joten syklin suunnan vaihtuminen on entistä todennäköisempää. Yrityksiin sijoittaminen tällä hetkellä voi siis olla harkinnanvaraista tai ainakin kaikkea sijoitettavaa omaisuutta ei pitäisi kerralla heittää yritykseen.

Parhainta tuottoa sijoitetulle ja omalle pääomalle nakuttaa Metsä Board. Vähiten velkainen yritys on taas UPM Kymmene. Kaikki maksavat suunnilleen saman verran osinkoa osakkeen arvoon suhteutettuna ja osinko on kaikilla kestävällä pohjalla (vaikka UPM Kymmenellä se on parhaiten hanskassa). UPM Kymmene ja Stora Enso ovat taas eniten riippuvaisia paperin hinnan kehityksestä. Parhaimman yrityksen valinta ei ole siis täysin yksiselittäistä, mutta itse taidan kuitenkin kallistua UPM Kymmene puoleen. En omista yhtäkään yritystä, mutta olen harkinnut niiden ostamista. En ole kuitenkaan vielä tehnyt lopullista sijoituspäätöstä.

Laitetaan vielä loppuun disclaimer. 
Mitään kirjoittamaani ei pidä ottaa sijoitusneuvona. Minulla ei ole talousalan koulutusta eikä pätevyyttä. Blogini tulee käsittelemään sijoittamista, mutta niiden perusteella kenenkään ei pidä tehdä minkäänlaisia päätöksiä. En ole vastuussa sijoitustesi voitoista tai tappioista. En ole vastuussa linkkieni tiedon oikeellisuudesta enkä niiden mahdollisesti aiheuttamista vahingoista tai hyödyistä. Kirjoitukseni edustavat omaa mielipidettäni ja niitä ei pidä tulkita absoluuttisena faktana. Suhtaudu blogissa olevaan tietoon  kriittisesti ja huomioi, että en välttämättä käsittele asioita objektiivisesti. Lukijan on myös hyvä ymmärtää, että blogissa oleva tieto voi olla virheellistä.

Mikä on sun mielestäsi paras metsäyritys Suomessa?



Kommentit

  1. Hyvää ja asiantuntevaa vertailua, kiitos siitä. Näkökulmasi tuntuu olevan etenkin paperissa, kun sanot että metsäteollisuuden tuotteen painottuvat viiteen eri kategoriaan, jotka tuottavat paperia, sellua ja havusahatavaraa. Perinteisen paperin lisäksi minusta mielenkiintoista on etenkin puun haketus energiaksi. Saa nähdä mihin suuntaan kotimainen energiapuun käyttö menee lähivuosikymmeninä, itse seuraan kovalla mielenkiinnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Tein kirjoituksen tosiaan pörssissä olevien metsäteollisuusyritysten näkökulmasta ja ne ovat pääasiallisesti paperia valmistavia yrityksiä. Puun käyttämisestä energianlähteenä ei ole minulle niin tuttua, että siitä voisi hirveästi mitään kirjoittaa! :D

      Poista
  2. Mitä ajattelet Sulapacista? Stora Enso on siinä mukana.

    Metsä Boardin Äänekosken ja Kemin (tuleva) biotuotetehtaista?

    SIitä että UPM Kymmene on Suomen toiseksi suurin ydinvoiman omistaja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulapacin valmistava biohajoava puumateriaali (puuhake ja jokin liimaseos) on ajatuksen tasolla todella hyvä juttu. En ole hirveästi aikaa viettänyt vielä tämän materiaalin ominaisuuksien tutkimiseen muoviin verrattuna, mutta en usko siitä tulevan erityisen merkittävä muovin korvaaja. Joissain tuoteryhmissä tällainen pakkaus luo tuotteelle lisäarvoa, mutta todelliseksi "muovitappajaksi" en sitä usko todellakaan. Olen lukenut tutkimuksia ja noin 30 % tapauksissa muovi pystyttäisiin korvaamaan muulla valmisteella (esim. puupohjaiset). Muovi on ominaisuuksiltaan niin ylivoimaista monessa tapauksessa, että sen korvaaminen on erittäin vaikeaa. Muovi on kevyttä (logistiikasta johtuvat päästöt ovat suurin ongelma, joten paino on tärkeä osa tuotetta), erittäin hyvin esim. elintarvikkeille sopiva (ei juurikaan läpäise kaasuja, helppo valmistaa steriilituotteita, erinomainen kyky pitää tuotteet hyvinä pitkään) ja edullista.
      Sulapacin vaikutusta Stora Ensoon on siis vaikeaa arvioida, koska en usko tämän tuotteen laajenevan maailmanlaajuisesti.

      Metsä Boardin biotuotetehdas on järkevä investointi, koska se kasvattaa mm. kartongin, pehmo- ja painopaperin kapasiteettia. Ajatuksena heillä on käyttää 100 % kaikki sivuvirrat, joka on mielestäni järkevää. Uskon, että he alkavat kehittämään siellä myös uusia pitkälle jalostettuja tuotteita siellä.

      UPM Kymmenen sidoksesta ydinvoimaloihin ei ollut tiedossa. Itse pidän ydinvoimaloita keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kasvattaisin ydinvoimaloiden määrää Suomessa ehdottomasti.

      Poista

Lähetä kommentti

Suosituimmat tekstit viimeiseltä 30 päivältä

Kuukausikatsaus 2024-02

Nordnet vs OP -osakevälittäjien kilpailutus

WC-remontti alle 2000 eurolla - Katso ennen ja jälkeen kuvat remontista

Asuntolainan ja sijoitusasuntolainan uudelleenrahoitus – Vertailussa mukana Osuuspankki, Nordea ja S-pankki

Kuukausikatsaus 2024-01

Näin haet tanskalaisten osakkeiden osingon lähdeveron takaisin

Näin ostat 300 000 euron omakotitalon ilman omarahoitusosuutta

Asumiskustannukset omakotitalossa ensimmäisen vuoden aikana

Kuukauden Osake - Eolus Vind

Näin asumiskustannukseni muuttuvat muuttaessani omakotitaloon kerrostalosta